Tästä aamuheräämisestä kyllä kohta tapa. Kello oli herättämäsä klo 04.00, mutta ukko oli hereillä jo varttia vaille. Siinä sitte mietein ihtekseni, että nousenki nyt jo vai pötköttelenkö vielä vartin. Päätin pötköttää 13 minuuttia ja nousta sitte ylös. Sillo kello ei herätä eikä oo sitä vaaraa, että muu väki heräis kans. Siinähän toki on aina se vaara ku jää pötköttähä, että nukahtaa eikä meinaa millää tajuta, että se o oma heräkello mikä kilikattaa. No onneks tällä kertaa ei semmosta sattunu.
Mutta ensimmäiseks ryntäsin kuitenki innokkaasti toisen siiven kimppuhun. Leikkelin etureunan levityspalat pellistä ja hitsuuttelin ne kiinni. Sitte asemoihtin sivulatan suunilleen paikoilleen ja heppasin kiinni. Tämän jäläkeen katkoin siivekkeen pitennyslatat ja hitsuuttelin kiinni. Täsä kohtaa sitte katkasin siivekkeen perälle takaputken ja vasta nyt tirruutin rungon kehikon kiinni kunnolla. Seuraavaks mitoin piikkiakseleitte paikat hapsautin ne paikoilleen.
Täytyy kyllä tojeta, että näin irtaillaan tehtynä tuo siivekkeen runko oli tosi nopia ja nätti kasata. Nii sitä työtavat jalostuu rojektin ejetesä.
Seuraavaks siirsin sylinterin peräpään kiinnitystä muutaman sentin taakse päin. Näin sain tuon pitempi iskusen sylinterin passaaha paikallensa. Laitoin samalla t-haarat jo sylinterin päihi, että voi sitte salamana laittaa letkutki kiinni.
Sittehä piti kokeilla mite käy uuen sylinterin kans. Hyvin kävi. Nousee just nätisti ysikymppikulumaan. Tuohon vielä lukitus kuljetusta varten. Sitte olis lopullisesti valmis tuo oikean puolen sivusiipi.
Harmillisesti loppu hitsistä kaasu kesken kaiken. Sain tehtyä keulimmausen saranan vasemman puolen siipeen ja sitte rupeski tulehe voffelia. Kokeilin laittaa puhtaan argoni pullon, mutta ei sillä hitsaamine oikee onnistunu. No kaasukapuan kautta enne seuraavaa puuhastelu kertaa.
Silpoin sitte valmiiks osia seuraavaa kertaa varten. Saa sitten hitsata raakasti vaan ja asennella. Sipasin lopuksi pikkasen tuota keulaa. Piti vähä kokeilla miltä tommonen näyttäs harmaana. Kyllä se ainaki omaa silimää miellytti. Jokaisella totta kai oikeus omaan mielipiteeseen.
Isä silppo samalla vetoaisan nokkaan tulevaa vetopalkkia. Seki on muuta kuin hitsaa kiinni ja asentaa aisan nokkaan. Paljon on ens kerralle hitsattavaa.
Semmonen tuli mieleen tässä samalla kirjoittaesa, että pitääköhän tehä tuonne saranan lähelle ns. puskutuki. Samanlainen minkä laitoin tuohon keskirungon reunaan. Ettei sarana ota kaikke vääntöä vastaan äestäessä.
Mutta tällaisia ajatuksia ja touhuiluja tällä kertaa. Vahavasti näyttää kyllä siltä, että tämä valamistuukin joskus. Toivottavasti ennen kevät kylyvöjä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti