Rupiaa olehe jokseenki loppusuoralla tämä touhu. Isällä oli iskeny into päälle ja oli läjänny äkehe ulukosalla.
Se oli ensinnä ottanu 265 massikasta tarttimoottorin ja vaihtanu sen vanahaan massikkaha. Oli hörähtäny ens kokeilemalla käyntihi. Oli sitte saanu etukuormaajalla nätisti nostettua keskimmäisen rungon ulos pänttäämöstä.
Puhelimesa oli vähä epävarma saako hytikkaletkuja yhistettyä oikein. Rohkasin kovasti ja niihä se oli onnistumise elämys saavutettu.
Pieni takaisku täsä kohtaa tuli etehe. Pikku sylykyt mitkä olin aatellu renkaiten käytölle ei jaksanukkaa nostaa äestä yhtää mihinkää. Syynä tähä o luultavasti pari juttua. A- luultavasti sylykyn tiivisteet on entiset ja B- vipusuhteet kovin epäedulliset. Sivulohkot oli noussu tosi nätisti ylös ja osunu kuletuslukkoihi iliman mitää pajotusta.
No pitääpä ens kerralla kokeilla vaihtaa vähä jytympi pytty tilalle ja muuttaa vipusuhteita suotusammiks. Mullaha o vielä varastosa rehuleikkurin vanha sylykky. Sehä oli enne täsä äkeesä siivekkeitte nostolla. Nyt jäi ylimääräseks. Vaan näyttää tulevan kuitenki käyttöhö.
Mutta enää ei palio puutu, että saa tämän valamiiks. Pikkusenko vielä jaksaa ponnistaa nii valamista tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti