No nii vaput oli vietetty ja viikko sen jäläkeenki töitä tehty. Sitte tuliki aika mennä puuhastelehe massikan ohojaustehostinta.
Isä oli teheny etukäteis juttuja sen verran sajepäivinä, että oli ottanu vanhan simpukan irti rungosta. Sai sillä tavalla vähä niinkö lentävän tartin.
Nappasin simpukasta matoruuvi akseli irti ja siinä samallahan häviää itse rattiakselikin. Täytyy välikommenttina heittää, että oli kyllä silimiä hivelevän näköne se matoruuvi. Harmi vaan kun ei tullu kuvaa napsastua. Siinä on coventryn pojat näyttäny taitonsa.
Napsasin rattiakselin paikalle pienen pellilätkän. Koska simpukka jää kuitenki paikoilleen enkä halua, että sisälle menee mitään töhkää. Turha tommosta hajottaha o mennä. Tiiä vaikka jäläkipolovi ton joskus haluaa entisöijä. Ompahan osat ehejiä ja osa niistä oottaa hyllysä.
Sitte pääsiki läjästelehe. Ensinnä piti kasata kaikki peltiosat mittaritauluineen ynnämuineen. Uuen rattiakselin juuresa oli pistehitsattu kuuen millin levy kiinni. Naputtelin sen irti ja tirruutin siihen kiinni tommoset siivet. Pellit tempasin vanhasta Varmo rehuleikkurin piikistä. Päätin, että tekasen ensinnä tommoset karkiat pitkät siivekkeet ja mallaan niitten kans paikoilleen. Siinä kun mallasin niin piirsin tussilla sopivat kohat pelteihin mistä katkasen siivekkeet.
Sitte leikkasin siivekkeet ja silimämääräsesti sommittelin oikeille paikoilleen. Pöyällä heppasin kiinni ja eiku kokeilehe. Pientä hiomista ja muokkausta. Piti käsikaasulle tehä kolonen ja mankeloija rattiakselin kuluma sopivaks. Sitte hep hep mikillä kiinni. Ainut vaa, että kerkesin kaks heppiä heittään. Sitte loppu koneesta kaasu. Onneksi poitsu kanto kotua lähtiesä puikko inverterin peräkonttiin. Viksu poika mulla ja avulias!!! Värkkäs pitkin päivää rattia paikoilleen ja autteli muutenki.
Sinällänsä näin jäläkeenpäin aateltuna en ois joka paikkaan ees päässy mikillä tirruuttaha. Hätäpäissäni nääs räppäsin rungon kiinni enne ku osat oli toisisaan muutako hepisä. No puikolla tirruuttaa millo mistäki välistä.
Tirruutin sylinteriin raidetangon kunnolla kiinni (puikolla). Sitte tein sylinterin pään kiinnityksen haarukaks. Löyty lattaa misä oli valmis Ø15 reikä. No latasta palane rälläkällä irti ja pylyväskoneella reikä Ø20. Makia porata oikialla porakoneella.
Loppu kasaus oli enää eesä. Vivustot oli kyllä oman työnsä takana. Mutta nii ne löysi paikkansa. Kaasuvivut oli vaikiat. Onneks löyty kuva kytkin rempan ajoilta. Sieltä sain luikittua mite tangot menee.
Sitte käyntihi. Vaan eipäs kääntyny oikiaan suuntaan ja muutenki oli raskaan puoleine käännellä. Letkut ristiin orbitroolisa ja uuestaan käyntiin. Aattelin, että kankeus johtuu vaa ilimasta. Kanki oli vieläki eikä saanu kääntyhy enää ääri asennosta pois. No aattelin, että paine ja paluu väärin päin. Vaihoin ja kokeilin. Ei liikkunu enää mihkää. Sitte yhtäkkiä hokasin, että se raidetangon mutteri jäi kiristykseltään vajaaks. Sen kiristin ja vaihoin pumpun letkut takasi. Käyntiin. Liikku, mutta raskaasti. Sain kuitenki renkaat täysin oikialle, eli näin öljytilauus mahdollisimman suuri. Ajattelin aukasta pumpun täyttökorkin ja tarkistaa vielä öljymäärän. Korkki auki ja sieltä kuulu sihaus. Mikkilangan pätkällä kokeilin, että sinnehä mahtus ölppää. Litran verran sinne meniki. Vielä käyntiin ja avot. Nyt liikku nätisti.
Kyllä tuli hyvä mieli ku tämän sai toimihi. Ollu nii raskas säkin kans vekslata. En vielä päässy varsinaiselle koeajolle, kun saunaan piti päästä löylyttelehe. Se sitte ens kerralla. Mutta tällee tuli tehtyä ohjaustehostin maasikaha. Viihteliäisyyttä se taas vähä vaati, mutta anto mukavan palakinnon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti