Sivut

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Äjes osa 12: 2 metrin suojaväli

Pitkästä aikaa kerkesin tämän kimppuhu. On ollu viime viikkoina monen moista. On ollu muita menoja ja vielä iski tämän koronaepidemianki tähä kaiken kukkuraks. Sen verran pohojustusta heti alakuun, että parin metrin varoetäisyys piettihi säntillisesti.

No summasummaarum. Tällä kertaa oli tiukka-aikataulu. Puolen päivän rykäsy oli tarkotus tehä ja siinä aikataulusa pysyttihi. Terhakkaasti herätyskello soitti viieltä aamulla ja noin varttia vaille kuus olin puuhastelemasa. Tinttasin ensimmäiseks puuttuvat piikkiakselit sivulohkoon kiinni. Samalla hoksasin, että runkosivut on jääny pikkasen lyhyviks. Oli nääs pitennykset tehty vanhalla varpajyrän kiinnitysajatuksella. Nyt meinasin laittaa rungon perähä esim. u-palakin tai putken johon sitte kiinnitän varpajyrän. No sinne piti leikata palat ja liimata kiinni.


Rupesin seuraavaks värkkäähä saranointia sivulohkolle. Tein sen nyt niin, että lohko taittuu noin 45 senttiä keskirungon reunan sisäpuolelle. Näin saan kuletusleveyttä kapiammaks. Mutta olihan kyllä hurijan näkönen lopputulema ku nostettiin sivulohko pystyyn. Katon rajaan jäi ehkä 20-30 senttiä enää rakoa. Mutta tuleehan tuosta lähes 180 senttiä korkeutta, kun laskee rungon ja saranaorren pituuden yhteen.


Noiden saranoiden taakse pitää laittaa tuet ettei ole äestäessä pelkästään saranoiden varassa. Ja pitää varmaan joku diagonaali tuki tehdä nurkittain. Sitten vielä varpajyrä, sylinterin kiinnitys ja lohkon lukitus nostoasennossa. Sitte saa siirtyä toiselle puolen. Saranat tein kahdesta 50 milliä pitkästä holkista. Toisen käytin täys pitkänä ja toisen katkaisin puoliksi. Saranatappi on 30 millin vedetty akseli. Luulis kestävän tuossa kohtaa. Taaempaan saranaan pitää vielä laittaa piikkiakseleihin vinotuet ja jatkaa mahdollisesti diagonaalitukeen. Ettei nostettaessa rupia notkumaan.

Vähän tässä rupiaa tulemaan kiire saaha kasaan, mutta eiköhän se onnistu kun jaksaa ahkerasti puurtaa aina kun on vain mahdollista. Kyllä tää tästä.

Tähä sivulohkoonki saa ruveta jo piikkejä istuttaha paikoille. Pystyy sitte näkehe mihi kohtii tuuppasee tukeja kiinni. Ettei käy nii, että piikkejä ei pysty vaihtaan muutako polttopillejä apuna käyttäen.