Niin se vain vanha welgeri anto periks viimein. Tai siis tämä welgeri antautu jo viis vuotta ja uuempi saman moinen tänä syksynä. (uuemmasta ei vaan oo tullu otettua koskaan kuvaa). Pellon pientareita näillä on pääasiasa niitetty pelkästään viimeset ehkä viimeset kakskymmentä vuotta. Jotakinha piti keksiä tilalle. Köyhällähän ei tietenkää oo vara mennä kauppahan, ainakaan uutta, ostamaan. Eli vaihtoehoks jäi joko korjata welgeri tai keksiä tilalle korvaava tuote. Sytehe tai savahe valihtin jäläkimmäise vaihtoehon...
Aikani ku asiaa tuumailin nii komiasti palavellu JiiäFfän muuttamine rupes kutittelehe sopivasti. Rehua tällä on viimeks ajettu vuonna 2005. Runko kaikin puolin hitsaamaton ja pitäny ryhtinsä. Eipä siinä auttanu ku raahata tötterö lajosta pänttäämön nurkalle ja alottaa silippuaminen.
Pänttäämöstä kun ei isoja poria löyvy nii onneks kuitenki monen kokosia rasiaporia. Niilläpä sitä sitte kairitaha aina nii kaua kunnes hampahat on siliana. Onkelmanahan on näitä rasiaporia käytettäesä porakonehe kierrokset. Pienimmillähän tuo jytkympi nelivaihteine pikku pylyväskone kiertää reilut 600 kierrosta. Sehä o pikkiriikkise liikaa jo kaksvitosellekki poralle. Mutta näillä mennähä mitä on. Ainaki toistaseks...
Tötteröstä leikattu liiat pois. Jälijelle jäänyttä torvia tuli nii palio siliputtua, että sai nuita vahavikkeita kylykiin ja keskellekki tuli pala ruikattua.
Totta kai piennarmurskaimesa pitää saranointi ja hytikkakäyttö olla. Sylynterin ryöstin toisesta welgeristä. Se vaa osottautu liika heppaseks. Pitää se vaihtaa jahka jostain sopiva kulukeutuu kätösihi.
Siin se sitte olis. Pikku hipistelyjä vaille valamis...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti