Dodiih. Taas tämmenen puuhastelu enemmän omaan pajatyöskentelyyn kuin suoraan maatalouteen. Toisaalta näillä vempaimillahan sitten tehdään niitä maataistelukoneita.
Vannesaha on sellainen mikä on uupunut omasta kavalkaadista. Semmonen on monesti pitäny hommata, mutta uutta en oo raaskinu ostaa ja kohalle ei oo passelia käytettyä osunnu. Mitäpä tästä opimme. Tehään ihte niin tulee just semmonen ku sattuu tulemaan.
Ajatus olis saaha tehtyä sen verta iso mörkö, että 100 x 100 RHS:n pystys sahaamaan 45 asteen kulmaan. En tiiä mistä tuo mitta päähän on päläkähtäny, mutta semmosta nyt lähetään tavottelehe.
Hommasin ihan tätä varten vähä kaupasta putkia ja lattaa. Runko tarkotus puuhastella 50x25x3 rhs-putkesta ja sitte kapiampaa ja leviämpää latikkaa erinäisiin kohtiin. Kahtoo sitte mitä mihinkäki menee.
Koskaan ei kuitenkaa parane unohtaa romurautaa. Tuota suurta lahajaa tämmeselle pikku värkkääjälle. Siitäkö tekee nii ei tartte olla huolisaan kustannuksista (ne kun on jo kertaalleen maksettu) ja voi huoletta tölöviä ensimmäise yrityksen sutehe. Ei oo paineita saaha heti onnistuhu.
Mutta tommone kiinnike porakoneelle piti saaha aikaseks. Porasin toisesta kymppimillin mutterista kierteet pois.
Näppärästi sitte C-mallin lukkopiheille yhteen.
Ja puikkoliimalla kiinni.
Veto- ja taittopyörän tekemistä mietein kohtuu kauan. Lähinnä, että mistä matskusta ne tekis. Sattu sitte nii, että nestepeittaimen kaukalosta jäi tota filmivaneria jonni verra yli nii pyöräytin siitä sitte rinkuloita. Tää on vähä semmone kohta josa voi homma kosahtaa. Nuo ois kuitenki tarkotus molemmat sorvata, ettei niihi jää selekäheittua.
Paksuuttahan pyörille piti saaha nii totesin, että pistetään usiampi päällekkäin. Päätin kokeilla liimana tommosta turbo liimaa. Ostin sen aikasemmin kaakelin liimausta varten. Pikkasen putkilua käpisteltyä totesin, että sehä o vielä hengisä. Päälläki luki, että sopii kaikenlaiseen liimaukseen. No kait sitä tähänki voinsitte käyttää.
Sopivasti puristimilla ja varmistus vielä ruuveilla. Eiköhä näistä vielä hyvät tule.
Arkistojen kätköistä löyty tämmene 125 rälläkkä. Siitä raapasin kulmavaihteen uusiokäyttöön. Oli muute meleko jänkkiset rasvat tuola kuluvaihteen sisällä. Tai ei oikiastaan jäykät, mutta äärimmäisen siirappiset.
Kulmavaihteelle napostelin tommosen kiinnityslevy. Kävi kulumavaihteen purusa semmone pikku käpy, että meni pikkiriikkine kiila hukkaha. Se mikä on vetohampikkaalla. No en sitä sen enempää jääny märeksihi. Pöyältä sattu löytyhy 4 millin kiero poranterä. Siitä puoliska milliä mirgelillä pois, kokeilu ja sahasin pätkän kiilaks. Avot toimii!
Pääsin ekaa kertaa koittaha hiomakonettaki oikee kunnolla. Ihte oon kovastikki tyytyväine. Vaikuttas riittävältä koneelta tämmesihi pikku puuhasteluihi.
Staattori vai roottori. Mikä lie. Mutta piti vähä rälläkällä kurittaa enimpiä eestä pois, että akselia enemmä näkösälle.
Tälviissii se ois tarkotus laittaa kiinni.
Kiinnike hitsattuna läjähä ja sopivasti jähytettynäki. Tuosta päältä pitäs pystyä nyt sitte kiristähä istukka kulumavaihteen akselihi kiinni.
Mutta siihe pisteeseen sain tuon tällä kertaa. Pitää jatkaa juttua ku pääsee taas etiäpäin täsä puuhasa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti